mulla mitään asiaakaan tänne oikeasti ole, mutta kun en jaksa muutakaan tehdä kuin koneella olla, niin voinhan muutaman rivin kirjoittaa.

Lauantai alkoi niin, ettei telkkarista näkynyt kolmonen, nelonen eikä sub. Vika on koko täällä meidä asuntoalueella eikä siis pelkästään meillä. Rauhallista on, kun lapsista paikalla on vain Saku ja hänkin nyt ulkona. Miia ehkä jossain vaiheessa kotiutuu. Eilen meni juhlimaan uuden poikaystävänsä 19-vuotissynttäreitä Tampereelle ja sillä tiellä on yhä. Joidenkin koulukavereiden kanssa pitäisi hänen tänään jotain tehtävää väsätä. Enpä tiedä mitä Miian koulusta tulee, kun on nykyään ollut enemmän poissa sieltä kuin paikalla. En jaksa aikuisen 21-vuotiaan asioista stressata. Sanoudun irti äitinä olemisesta tässä asiassa. Mari taasen on Säkylässä, vaikka soittaessani aamupäivällä olivatkin Porissa asuntoja katsomassa. Kamalaa sanoa näin, mutta väärä lapsi taitaa lentää pesästä. Olen julma, hyvin julma äiti.

Töissä taasen on yhä kauhea sekameteli menossa. Sain ylennyksen joksikin vastaavaksi, tietää omaa suunnitteluaikaa ja kenties palkkaakin:) Ensi viikolla jatkamme palaveria ja kenties sotaa, vaikka kaikki sanovat etteivät halua riidellä, mutta sotahan tässä luultavasti vielä syntyy. Se on vaan niin, että mikäli henkilökemiat eivät pelaa, niin ne ei sitten pelaa.

Eilen oli hiihtopäivä ja minäkin ryhdistäydyin ja hiihtelin lasten kanssa yhtä lenkkiä ympäri. Pari lasta hiihtää niin hyvin, ettei niitä tarvitse edes odotella, vaan saa lykkiä tasaiseen tahtiin. Muutaman kanssa selviää kävelemällä ladun vieressä, mutta edistystä on tullut viime vuodesta, harvaa tarvii enää nostella ylös.

Autokin meni katsastuksesta läpi, mutta nykiminen jatkuu. Vähemmän armas aviomieheni (tällä kertaa) soitti yhdelle korjaajalle ja tämä korjaaja ehdotti jotain kokeilua, että laittaa käynnistyskaapelista maajohdon akunkentään ja toisen auton runkoon ja mikäli ei sitten enää nykimistä ole, niin se johtuu jostain johdosta, en muista sen tarkemmin. Torstaina sitten oli ihan pakko mennä virittelemään kaapelia, vaikka sanoin, etten halua ajaa yksikseni niin, että moottoritilassa on jotain ylimääräistä. Niin eihän siinä voi mitään muuta sattua kuin, että kyseinen kaapeli irtoaa. No asiassa kävi kuitenkin niin, ettei kaapeli mahtunutkaan konepellin alle. Sain hädin tuskin pidätetettyä, etten sanonut, että voin toki ajaa konepelti aukikin!!!!

Tänään aamulla ehdotin parisuhdeterapiaa. Ai miksi kysyi mies, mikä on vialla. Kun selitin asiaa, niin ei mitään terapiaa tarvita, itsehän voin asioihin vaikuttaa. Kaikki kun on minusta kiinni, siis miehen mielestä. En jaksa, en jaksa, en jaksa!!!!

Pyykkikone hyrrää, samoin astianpesukone. Kauppareissu vielä odottaa, samoin lohi jääkaapissa ja illalla sauna, siinä se sitten taas on lauantai pulkassa.