sitten taas tänään lääkärissä. Nyt valitsin lääkäriksi omalääkärin omasta terveyskeskuksesta. Se oli sitten sitä mieltä, ettei mitään antibioottivoiteita olisikaan tarvittu, vaan kyse on allergiasta. Jos silmissä on bakteeritulehdus niin ei ne vuoda vaan rähmii. No, vieläkään en voi olla varma mikä on vikana, mut näillä tiedoilla mennään eteenpäin.
Huomenna on viimeinen työpäivä ennen lomaa ja ennenkaikkea viimeinen työpäivä päiväkodissa, IHANAA!!! Saku aloitti jo tänään lomansa, koska Makke on matkalla tänne, eikä Sakun siis tarvitse mennä hoitoon. Onhan Miiakin ollut täällä kotosalla päivät pitkät, mut Saku häiritsisi Miian kauneusunia.
Miia sai eilen tiedon, että pääsee Tampereelle kauppikseen. Kovasti pohtii mennäkkö vai ei. Tietty jos pääsee ammattikorkeaan, niin se menee edelle. Olis se kyl tärkeää hankkia joku ammatti eikä vaan elää boheemina. Poikaystävä kun aloittaa myös opiskelut Tampereella, niin toiveissa on, että Miia muuttaa hänen luoksensa. Siis ainakin minun toiveissani, olen siis kamala äiti, kun haluan päästä lapsestani eroon.
Mari on ollut kolme päivää kesätöissä jokaisen nuoren naisen unelmapaikassa eli varuskunnan vaatetuskorjaamolla. Voiko siis parempaa paikkaa olla, kun päivät pitkät saa hypistellä sotilaiden vaatteita. Lisäksi saa viettää illat mummun hyvässä hoidossa, ei ainakaan nälkää tarvi nähdä, kun mummu on koko ajan tyrkyttämässä ruokaa.
Kuvasin eilen tuota "kaunista" kasvia, joka takapihallamme rehottaa. Oikeasti se on enemmänkin naapurin kohdalla ja kaupungin puolella, muta taitaa olla vaan ajan kysymys, milloin se leviää omalle pihalle. Naapuri on siitä soittanutkin eteenpäin, mutta mitään ei ole tapahtunut, jotta joku sen poistaisi.
1698917.jpg
Olen nyt vihdoin ja viimein saanut varatuksi ajan parturille jonkilaisen kampauksen tekemiseksi hääpäivänämme. Mun tukka on täynnä haasteita, väriä se ainakin tarvitsee, mut mitä muuta sen lisäksi. En halua ainakaan nutturakampausta, ei tällä mun niskalla. Ruokailupaikkaankin soitin, eikä ole ongelma, vaikka ruokailijoita olisikin muutama enemmän. Silti on vielä tuhat ja yksi asiaa hoitamatta.
Nyt laiskottaa niin, että en viitsi edes ruokaa tehdä. Haetaan sitten iltasella pitsat. Töissäkin ruoka loppui kesken, edes kaikille lapsille se ei riittänyt, vaan oli tilattava lisää. Alkuviikosta osa porukkaa jäi ilman salaattia, olisi kiva vierailla päiväkodissa, mistä ruoka tulee, niin näkisi miten pienet annokset siellä lapsille laitetaan.
Nyt ruumis huutaa kahvia....