Eilen illalla kotiuduin taas tänne Nokialle ja kävinkin täällä kirjoittelemassa kuulumisia, vaan kun yritin lisätä kuvia, niin yhtäkkiä se pomppas vuodatuksen etusivulle ja kaikki teksti hävis taivaan tuuliin. Meni sitten lievästi sanottuna hermot, enkä jaksanut uudelleen yrittää.
Maalla siis vietettiin viikko ja se meni todella nopeasti. Tuli kyläiltyä monessa paikassa ja ihan vaan oltua. Järkyttävää, että viikon päästä pitää mennä jo töihin. Turhan nopeasti on aika mennyt.
Linnut eivät olleet syöneet marjoja. Keräsin niitä vain muutaman piirakan verran ja anoppi saa tehdä lopuista itselleen mehua.
1790898.jpg
Karviaisiakin kävin syömässä, mutta niiden kypsyydessä olisi ollut toivomisen varaa. Appiukolla oli paljon kypsempiä ne, mutta sen pensaat ovat aurinkoisemmalla paikalla.
1790911.jpg
Kävin meidän vanhan bullmastiffin eli Oonan (25.04.1990-05.06.2001) haudalla. Oona on haudattu ex-appivanhempieni "mökille" ja lepää siellä serkkutyttönsä Jempun, joka oli bernhardilainen vieressä. Silloin heti Oonan pois nukkumisen jälkeen istutin sen haudalle kuunliljoja. Vähän kituisilta näyttävät. Jempun haudalla oli aluksi ruusu, joka kuoli ja nyt siinä on tollainen iso puska, jonka nimeä en muista.
1792735.jpg
Kävin Marin kanssa myös ex-appivanhemmillani. Heillä on 11 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira Alma. Aivan kuin meidän Pipsa kaikessa vilkkaudessaan. Vieraat piti ottaa vauhdikkaasti vastaan ja pestä naamaa myöten.

1792734.jpg
Tätini soitti tiistai-illalla, että mummu oli nukkunut pois varttia yli neljä. Kyseessä oli siis isäni äiti. Olen siitä iloinen, että mummu sai olla pitkään kotona. Ainoastaan pääsiäisestä asti mummu oli laitoshoidossa, vaikka ikääkin oli jo 89 vuotta. Haikeaa on tämä siksikin, että mummu oli lähes ainoa side isäni puolen sukuun. Ja vähän ristiriitaisin mielin ajattelen tulevaa siunaustilaisuutta, joka on 17. elokuuta, kun siellä tulen luultavasti näkemään isäni ja (toivottavasti) myös veljeni, joka on kymmenenvuotias. Jotenkin sitä on ajatellut enemmän isää nyt, mutta en tunne varsinaista kaipausta, en tunne vihaa, mutta en osaa sanoa mitä tunnen ihmistä kohtaan, joka on tavallaan hylännyt minut. Isäni edellinen vaimo ei ollut halunnut, että minuun pidetään mitään yhteyttä, enkä anna suurtakaan arvostusta miehelle, joka alistuu vaimonsa tahtoon lapsensa hyläten. He olivat yli kymmenen vuotta naimisissa, lapsia heille ei tullut. Nykyään isälläni on avovaimonsa kanssa tämä poika. Mummun sisko, joka on myös isäni kummitäti sanoi kylläkin minulle, että samanlainen käärme on tämäkin nainen. Isäni ei halua, että naisen kuullen puhutaan minusta. Onhan nainen ainakin sen varmistanut, etten koskaan pääse osalliseksi mistään perinnöstä, koska eivät ole naimisissa ja omaisuus on laitettu naisen nimiin. Joulukortin aloin kylläkin saada tämän naisen ilmestyttyä kuvioihin:)
Käytiin katsomassa Annikan kissanpentuja myöskin. Kovasti olivat kisut kasvaneet, eilen olivat kuukauden ikäisiä. Annikan vatsakin kasvaa kovaa vauhtia, laskettuun aikaan on noin pari kuukautta.
1792721.jpg
1792724.jpg
Pipsaa käytiin juoksuttamassa paikallisella metsästysmajalla. Lammessa Pipsa kahlasi, ei mennyt uimaan, mutta juokseminen sai tytön väsähtämään.
1792729.jpg
1792732.jpg
Tässä vielä kuvaa meidän pöheiköstä maalla. Varmaan monen hortonomin sormet alkaa syhytä, vaan minun ei. Onneksi kyseinen pöheikkö on talon takana, joten sanonta poissa silmistä, poissa mielestä pitää paikkansa.
1792743.jpg
Ja tässä kukkaistyttö Pipsa. Mietinkin juuri, joka kukkaisviikot Tampereella ovat ohi.
1792741.jpg
Sakun piti tulla kotiin eilen, mutta hänen isänsä viestitti viikolla voisiko Saku olla tiistaihin asti, kun isällä on lomaa. Eli vielä yhden vuorokauden täällä on vähemmän elämää. Sakulle pitää käydä ostamassa kyniä, kumeja ja terotin. Voi hirvitys tosiaan, en tiedä olenko vieläkään sisäistänyt asiaa, että mun vauvani aloittaa oikeasti koulun.
Nyt juomaan kuppi kahvia ennenkuin lähdetään Tampereelle katsomaan Kallen opiskelija-asuntoa.