Ja sitten toiseen "ylennykseen"; tänään yksi naapuriluokan avustajista, joiden kanssa toimimme iltapäivät yhdessä alkoi puhua minulle, että enkö voisi ruveta tavallaan vastaavaksi siellä, siis siksi, joka on yhteydessä vanhempiin ja joka hoitaa asiat eteenpäin. Perusteluna oli, että mä olen ainoa vakituinen työpaikalla. Nyt kyllä näyttää siltä, että saisin hyvässä lykyssä toimia erotuomarinakin, kun välillä on kamalia kinoja naisten välillä. Montaa ihmistä ärsyttää "siskoni" tapa toimia ja suoraan sanottuna se ärsyttää myös minua toisinaan.
Toi "siskoni" on heittomerkeissä, kun kyse ei todellakaan ole biologisesta siskostani, vaan naisesta/työkaveristani, jonka isä on elellyt avoliitossa tätini kanssa vuosikausia, nyt kuitenkin ovat eronneet. Tämä asia selvisi ihan sattumalta viime talvena, enkä ole täyttä varmuutta asialle saanut, mutta kun miehellä on aika harvinainen sukunimi, niin en usko samalla paikkakunnalla kahta samannimistä olevan. Monet muutkin asiat sopivat yhteen. Se vaan asiassa on kummallista, ettei äitinikään tiennyt kyseisellä miehellä lapsia olevan, työkaverinikaan ei isäänsä tapaillut. Kummaa vaan, että pidin miestä lapsirakkaana, aina jaksoi touhuta meidän serkusten kanssa. Mutta mikäli mies todella on tuollainen häntäheikki, niin sillekin asialle saatiin selvyys, miksi tätini aikoinaan perui naimisiin menon, vaikka olivat kuulutuksetkin ottaneet, ehkä hänellekin selvisi vasta silloin miehen taustat. Tosin he elivät senkin jälkeen vuosikausia avoparina. Ehkä tätini oli muuten tyytyväinen mieheen, mut eipä sitten halunnut sitoutua. Mulla kun näitä tätejä riittää, niin emme ole enää nykyään tiiviisti yhteydessä, itseasiassa olen luultavasti tavannut kyseisen tätini kesällä 1989 viimeksi.
Tänään olin siellä Tayssissa ensitietokurssilla. Meinasin nukahtaa, ihan oikeasti pääni pilkki muutaman kerran. Mitään uutta tietoa sieltä ei ainakaan vielä tullut.
Ja taas mulla on hirmuinen flunssa. Eilen oli lämpöäkin, mutta sitkeänä sissinä menin vaan töihin. Miksen voi koskaan olla terve, kysyn minä???
Eilen vietimme Marin syntymäpäivää ja sen kunniaksi tässä sankarin kuva:
Yritin kuvata siskoni poikaa, mutta vilkasta heppua oli vaikea saada kuvaan. Tässä kuitenkin erityisesti Arjalle kuvaa uudesta hiusmuodista. Äitinsä, siis siskoni tykkäsi enemmän vanhasta. Mä yritin sanoa, että nyt poika näyttää pojalta:
Tähän vielä kuva Nekosta, joka kurkkii rappusilta:
Kommentit